Mistä pandemiat tulevat?

Koronavirus ja pandemian lipas
 


Mistä pandemiat tulevat?

Akatemiatutkija Salla Sariola kirjoittaa Nesslingin säätiön blogikirjoituksessaan: ”Pandemia ei ole viruksen sota ihmistä vastaan”:

”Jos päädymme tarkastelemaan tartuntatauteja pelkästään ihmisestä käsin ja keskitymme tautien akuuttiin torjumiseen, jää herkästi huomaamatta, mikä on ollut ihmisen oman toiminnan rooli tautien synnyssä. COVID-19 pandemia on seurausta ihmisen aiemmasta toiminnasta: kestämättömästä kulutuksesta, joka edellyttää laajamittaista metsien hakkuuta, kaivostoimintaa ja teollista ruuantuotantoa. Pandemian leviämisessä on oleellista tarkastella myös ihmisten välisiä valtarakenteita.”

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Pihojen taisto

Birdlife - Pihojen taisto
 

Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen takia Birdlife Suomen perinteinen Tornien taisto -tapahtuma on peruttu tältä keväältä.

Sen sijasta järjestetään leikkimielinen Pihojen taisto lauantaina 9.5. kello 5–13. Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa yksin tai muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Tapahtuma on maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Antroposeeni – uusi geologinen aikakausi

Antroposeeni - uusi aikakausi
 


Monien tutkijoiden mukaan olemme siirtyneet uuteen geologiseen aikakauteen, Antroposeeniin, jossa ihmisen toiminta vaikuttaa koko maapallon tilaan.

Kuvan lyijykynäversio on piirretty livenä professori Will Steffen’in plenary-esitelmän aikana Jyväskylässä 15.6. 2018. Esitelmä pidettiin kansainvälisessä suojelubiologian konferenssissa: 5th European Congress of Conservation Biology ECCB2018.
Piirros on väritetty myöhemmin.

Will Steffen’in esitys on katsottavissa täältä (englanniksi):

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Pölyttäjät hämäävät – pistiäinen vai ei?

Pölyttäjät – pistiäiset ja niiden matkijat

Vastaus tehtävään!


 

Kartanokimalaisella (naaras) on pistin takaruumiin päässä.

Kartanokimalainen
 

Lisää juttuja kimalaisista ja muista pölyttäjistä

Kimalaisen kyydissä -kirja Dave Goulson suom. Auli KilpeläinenKimalaisen kyydissä -kirja vie kimalaistutkijan kyydissä pörriäisten vauhdikkaaseen ja jännittävään maailmaan.

Suomen kimalaiset -kirja esittelee kaikki Suomen kimalaislajit.

Pelasta pörriäinen – Yle Luonto toimituksen mainio teemasivusto pölyttäjien maailmasta.

Kimalaistutkija Dave Goulsonin Youtube-kanavalla paljon hauskaa ötökkäjuttua (englanniksi).

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Auta lohia löytämään kutupaikka

Auta lohia löytämään kutupaikka
 

Lohien kutujoki on ollut padottuna 70 vuotta, eivätkä lohet ole päässeet nousemaan jokea pitkin kutupaikoilleen. Nyt ihmiset ovat poistaneet patoja ja rakentaneet kalateitä. Näin kaloille on avautunut kulkuväylä.

Auta lohia löytämään kutupaikka! Samalla autat myös raakkuja.

Lohien vanhassa kutupaikassa elää myös hyvin harvinaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita. Raakku voi elää yli 200-vuotiaaksi. Kuvan vanhat raakut eivät ole pystyneet lisääntymään 70 vuoteen. Raakku tarvitsee lisääntyäkseen lohen tai taimenen poikasia, joiden kiduksiin raakkujen toukat kiinnittyvät ensimmäisen talven ajaksi. Sen jälkeen toukat irrottautuvat ja kaivautuvat joen pohjan soraikkoon. Raakun toukat eivät vahingoita lohikalan poikasia. Osa raakuista on erikoistunut kiinnittymään lohenpoikasten, osa taimenenpoikasten kiduksiin. Lohiin erikoistuneet raakut eivät voi lisääntyä taimenenpoikasten avulla.

Lohen kutu

Lohien kutiessa naaraslohet (tyttökalat) ja koiraslohet (poikalohet) tapaavat ja tekevät poikasia.
Lohipari kudulla joessa – © Seppo Leinonen. www.seppo.net

Naaraslohi kaivaa pyrstöllään joen pohjaan sopivan kutukuopan ja laskee siihen mätimunia. Koiraslohi laskee samaan kuoppaan maitia. Naaras peittää sitten kuopan soralla. Kun mäti ja maiti yhdistyvät, mätimunissa alkaa kehittyä pieniä kalanpoikasen alkuja.

Raakun elinkierto

Tämän kuvan raakut käyttävät isäntäkalanaan taimenen poikasta. Lohenpoikanen on hieman erinäköinen.

Jokihelmisimpukan elinkierto ja taimen
 
 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Turpeen kestävä käyttö

Turve sopii hyvin yhteen paikkaan
 
 
Tallennettu kategorioihin Ympäristö | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Vesiluonto voitti Euroopan komissiossa!

Vesipuitedirektiivi virtavedet ja turhat padot
 

Vesiluonnolle aikainen joululahja:
Euroopan komissio ei ehdota heikennyksiä vesilainsäädäntöön

WWF: ”Euroopan komissio on julkistanut arvionsa vesipuitedirektiivin eli EU:n vesilainsäädännön toimivuudesta. Kaksi vuotta kestäneen uudelleenarvioinnin tulos on hyvä vesiluonnon kannalta: komission mukaan vesipuitedirektiivi on tarkoitukseensa sopiva eikä sitä ole tarpeen muuttaa tai heikentää. Johtopäätöksen mukaan EU:n jäsenmaiden tulisi noudattaa vesipuitedirektiiviä sellaisenaan ja panna se täytäntöön täysimääräisenä.”

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ihmisten ja ekosysteemien terveys liittyvät saumattomasti yhteen

Tein livepiirroksia WWF:n Fuller Symposium 22.10. 2019, Auli auttoi tiedonkeruussa ja ideoinnissa. Terveysalan ja luonnontieteiden huippuasiantuntijat kertoivat, kuinka monin tavoin ekoesysteemien tila vaikuttaa ihmisten terveyteen sekä myös miten pitää toimia, jotta tilannetta voitaisiin parantaa.

Videotallenne tapahtumasta:
Healthy planet healthy people – WWF Fuller Symposium 2019

Michele Barry – Konfliktit, ympäristön tuhoaminen ja pandemiat:

WWF Fuller - Environmental destruction conflicts and pandemia - seppo.net

”Mikä on määränpäänne?” ”Kaikki käy, me vain leviämme ympäriinsä.”

 

Sam Myers: Kun suojelemme luonto, suojelemme samalla terveyttämme:

WWF Fuller - Planetary health care unit - seppo.net

Planeetan terveyspalvelu

 

Ruth Oniang’o: Paikallisyhteisöt mukaan kehittämään kestävää maataloutta ja parantamaan terveyttä:

WWF Fuller - Indigenous local plants are resilient - seppo.net

Olemme paikallisia, vahvoja ja sitkeitä!

 

Carlos Zambrana-Torrelio: Metsien pelastaminen voi pelastaa henkesi – Luonnonmetsien kadon kätketyt kustannukset:

WWF Fuller - Human health is connected with forests - seppo.net

Älä anna periksi! Olemme kaikki riippuvaisia terveistä metsistä!!

 

William Pan: Maankäytön muutokset ja malarian leviäminen:

WWF Fuller - Road building clearcutting mining and malaria

Tienteon, avohakkuiden ja kaivostoiminnan jälkeen…
”Meille moskiitoille tämä on kultakaivos!” ”…niin myös meille malarialoisille!”

 

Karabi Acharya: ”Blue Marble Thinking”– Maapallo uusin silmin:

WWF Fuller - River as a living entity with human rights - seppo.net

”Tämä joki on siis nyt virallisesti hyväksytty eläväksi persoonaksi, jolla on lailliset oikeudet.”
”Aivan, se on villi ja vapaana juokseva persoona!”

 

Susan Clayton: Ympäristön terveys ja henkinen hyvinvointi:
WWF Fuller - Environmental health and psychological wellbeing - seppo.net

WWF Fuller Symposium 2019 loppuyhteenveto:
WWF Fuller - Co-operation to protect environmental health - seppo.net


Healthy planet healthy people – WWF Fuller Symposium 2019

Tallennettu kategorioihin Blogi, Ympäristö | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Kun sormi osoittaa kuuta…

Ilmastolakko - Greta Thunberg
 


Koululakko ilmaston puolesta (englanninkielinen sivusto)

 
Tallennettu kategorioihin Ympäristö | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Vapaus, veljeys, vesipuitedirektiivi!

Vapaus veljeys vesipuitedirektiivi!
 

Kansainvälinen padonpurku- ja virtavesiennallistamisseminaari Ranskassa.
The international conference on dam removal and the restauration of the Sélune river, from 24th to 26 September, 2019 in Brittany and Normandy. (Rennes / Avranches – Mont Saint Michel).

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti