Natura-alueita suojellaan hakkaamalla

Metsähallitus hoitaa Natura-metsiä
 


Metsähallitus avohakkasi tammikuussa 2021  Piilosensärkkien Natura-suojeltua harjumetsää Lieksassa. ELY-keskus ei puuttunut hankkeeseen, eikä edellyttänyt luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia.

Natura-tietolomakkeen mukaan alueen suojeluperusteena ovat mm.: ”Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit.”

Suojelutavoitteita taas ovat mm.:
”Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.”

On vaikea kuvitella, miten harjumetsän avohakkuu turvaisi luontotyypin ja elinympäristön tilan säilymistä ja luonnon omien prosessien mukaista kehitystä?

Yle:n uutinen:
Suojellun metsän avohakkuusta nousi meteli Lieksassa – luontokartoittajan mukaan arvokkaita Natura-alueita tuhotaan hakkuilla myös muualla

Metsähallitus haluaa tehdä laajoja kaupallisia hakkuita Natura-suojelluissa metsissä myös mm. Oulujärvellä. Kuoston ja Kaarresalon virkistyssaarten hakkuut ovat toistaiseksi jäissä. Luonnonsuojelujärjestöjen valituksen seurauksena KHO kielsi hakkuut.

KHO katsoi, että metsähallituksen Natura-alueelle Oulujärven saariin ja ranta-alueelle suunnittelemat metsänhakkuut vaikuttavat merkittävästi alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin.

Asia palautettiin ELY-keskukselle, ja hakkuut on kielletty siihen saakka kun asianmukainen Natura-arviointi alueella on suoritettu.

Metsähallituksen 2017 laatimassa Oulujärven retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa arvioitiin että yksi Boreaalisiin luonnonmetsiin, harjumetsiin, lajistoon ja maisemaan kohdistuva uhka on aiempi metsätalous.

Aiemmin harjoitettu metsätalous on siis heikentänyt Natura-suojeltuja luontotyyppejä ja maisemaa. Miten ihmeessä lisähakkuut parantaisivat tilannetta?

Puuston ikä Kuoston ja Kaarresalon saarissa:

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Fortum väistää vastuunsa vesivoimaloiden kalavelvoitteissa

Kalaviranomainen ja voimayhtiö
 

Isot vesivoimayhtiöt kuten Fortum, PVO ja Kemijoki Oy vastustavat kaikin keinoin kalaväylien rakentamista ja vaelluskalojen palauttamista raskaasti rakennettuihin jokiin.

Biologi Antti Ylitalon erinomainen kirjoitus Fortumin toiminnasta Oulujoella:

Fortum väistää vastuunsa Oulujoen voimaloiden kalavelvoitteissa

Fortum Oy:n vesivoiman ympäristöpäällikkö Susanna Hyrkäs selittää mielipidekirjoituksessaan ( KS 21.5.) yhtiönsä toimia Oulujoen vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden hoidossa tavalla, joka vaatii selvennystä.

Fortum ei toimi kalatalousasioissa lupien ja velvoitteidensa mukaisesti, vaikka Hyrkäs niin väittää. Häneltä on jäänyt lukematta korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vajaa vuosi sitten antama merkittävä vuosikirjaratkaisu Fortumin Oulujoen kalavelvoitteiden muutostarpeista (KHO:2020:81, 30.6.2020).

Ratkaisussaan KHO hylkäsi Fortumin hakemuksen muuttaa Oulujoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden toteutustapa ensisijaisesti istutusvelvoitteiksi. Nyt on siis selvää, että Oulujoen voimaloiden kalavelvoitteiden päivittäminen on mahdollista tehdä vain kokonaisvaltaisena velvoitteiden muutoksena, jossa myös kalatiet ja ohitusuomat ovat keskiössä. KHO:n mukaan Fortumin esittämää toteutustapaa ”voidaan lisäksi pitää oikeusvaikutuksiltaan epäselvänä”.

Esimerkiksi Pyhäkosken voimalaitoksen 1940-luvulla asetettu kalatalousvelvoite käsittää kaksihaaraisen kalatien ja kalahissin rakentamis- ja ylläpitovelvoitteen. Kalaportaan kumpikin haara on mitoitettava vesimäärälle 5 m3/s. Tätä velvoitetta ei koskaan ole toteutettu.

Fortumin tapa toimia on taloustaktisesti varmasti tehokas eli yhtiö hylkää aiheuttaja maksaa -periaatteen ja lykkää yhtiön velvoitteet erilaisiin yhteistyö- ja visiohankkeisiin, joissa eri osapuolet sitoutetaan todellisten kalatalousvelvoitteiden muutosten lykkäämiseen.

Oulujoella pääuoman vesivoima on lähes täydellisesti valjastettu. Näissä olosuhteissa ohitusuomat ja niiden vesittäminen ovat erityisen tärkeitä, koska uomat toimivat myös lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueina. Tarvittava vesimäärä on suurempi kuin teknisissä kalaportaissa, mutta ei kuitenkaan merkittävästi suurempi kuin voimassa olevassa Pyhäkosken kalavelvoitteessa on asetettu.

Oulujoen keskivirtaama on yli 250 m3/s. Kun kalankulun turvaavien ohitusuomien vesitykseen tarvitaan selvästi alle 10 prosenttia keskivirtaamasta, niin sitä ei voida pitää millään mittarilla arvioituna kohtuuttomana. Kalatalousvelvoitteiden asiallisen ja vastuullisen hoitamisen valtio-omisteinen Fortum (aiemmin Oulujoki Oy) on laiminlyönyt jo yli 70 vuotta ja saanut siitä taloudellisen hyödyn, jonka määrää yhtiö ei varmasti halua julkaista.

Oulujoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteita ei saada koskaan uudistettua Fortumin esittämällä toteutustavalla. Nyt KHO:n vuosikirjaratkaisun selkeytettyä tilannetta tulee kalatalousviranomaisen, joka tässä tapauksessa on Lapin ely-keskus, panna viipymättä vireillä velvoitteiden muutoshakemus myös Oulujoella, kuten Kemi- ja Iijoen vesistöissä on jo tehty.

Antti Ylitalo
biologi
Kuopio

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Kemijoki Oy ja Artisti maksaa -periaate

Kemijoki Oy ja artisti maksaa -periaate
 


Kemijokivarressa asuva Vesa Puuronen tuomittiin yhteensä 20 000 euron sakkoihin, vahingonkorvauksiin ja oikeudenkäyntikuluihin, kun hän oli maalannut Kemijoki Oy:n omistamien voimaloiden rakenteisiin lohen kuvia sekä lyhyitä tekstejä.

Puuronen halusi tempauksellaan nostaa esiin vaelluskalojen ja virtavesiluonnon ahdingon. Kemijoki Oy:n padot estävät vaelluskalojen nousun. Yhtiö vastustaa kaikin keinoin vesilain mukaista kalatalousvelvoitteen päivitystä, joka velvoittaisi sen rakentamaan vaellustiet voimalapatoihin ja elvyttämään joen vaelluskalakannat. Uusimman tutkimustiedon mukaan voimayhtiöille aikanaan määrätyt kalatalousvelvoitteet ovat 5–7 kertaa liian alhaiset.

Kemijoki Oy (ja erityisesti sen sähköosakkeiden omistajat Fortum, UPM, Helen ym.) haluaa myös rakentaa jokeen uuden kalatiettömän Sierilän vesivoimalan, joka upottaisi Kemijoen pääuoman viimeisen vapaan osan patoaltaan alle.

Yle uutiset : Kemijoki Oy:n rakennuksia spraymaalattiin vastalauseena vesivoimalle – teosta epäilty Oulun yliopiston professori kiistää rikoksen

Vesan Facebook-sivuilta voi tilata tarroja, joiden tuotoilla tuetaan toimintaa vaelluskalojen ja luonnon monimuotoisuuden puolesta.

 

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa

Suomessa saa metsästää uhanalaisia lajeja
 


Suomen metsästyslaki sallii myös uhanalaisten lajien metsästyksen. Tämä ei ole kestävä tilanne.

Jos haluat muutosta, allekirjoita kansalaisaloite:

Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa

Lakiehdotus 20.8.2020

Uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi lisätään metsästyslain 37 §:ään 4 momentti, joka kuuluu seuraavasti:

”Jos 5 pykälässä mainittu laji on Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen, se on säädettävä valtioneuvoston asetuksella aina rauhoitetuksi, jollei lajia ole muutoin lailla rauhoitettu.”
Perustelut

Metsästyslain 5 §:ssä luetellaan riistalajit, joita saa metsästää niiden metsästysaikana, sekä rauhoittamattomat lajit, joiden tappaminen on sallittua muulloin kuin niiden mahdollisena lisääntymisaikaisena rauhoitusaikana. Riista- ja rauhoittamattomiin lajeihin kuuluu 17 Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua eläinlajia. Näistä lajeista esimerkiksi romahdusmaisesti vähentynyt punasotka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja kuusi muuta lajia erittäin uhanalaiseksi. Lajin uhanalaisuusstatuksella ei nykyisin ole suoria vaikutuksia niiden metsästykseen.

Lajin luokitteleminen uhanalaiseksi tarkoittaa, että sen kannan säilyminen Suomessa on vaarassa ja sen suojelutoimia on siksi tehostettava. Metsästyslain 37 §:n mukaan riistaeläinlaji on rauhoitettava valtioneuvoston asetuksella, jos lajin kannan säilyminen sitä edellyttää. Vaikka lakiin on kirjattu tämä velvoite rauhoittaa laji, jonka kanta on heikossa tilassa, eivät uhanalaisuusarvioinnit ole johtaneet uhanalaisten lajien rauhoitukseen. Ainoastaan kaksi uhanalaista vesilintulajia (punasotka ja tukkakoskelo) on määräaikaisesti rauhoitettu osana kansainvälisiä kannanhoitoprosesseja.

Nykyinen käytäntö on osoittautunut toimimattomaksi. Se on kankea eikä kannusta vähenevän riistalajin suojelutoimiin. On resurssien tuhlausta, että samalla kun yhteiskunta käyttää rahaa ja vaivaa lajien suojeluun, uhanalaisia eläinkantoja heikennetään metsästyksellä.

Lajien uhanalaisuutta arvioidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Jos metsästyksen kohteena oleva lajin populaatio on arvioitu Suomen, Euroopan tai maailman mittakaavalla uhanalaiseksi, se pitäisi automaattisesti rauhoittaa metsästykseltä. Vaikka lajin Suomen kanta olisi elinvoimainen, lajin ollessa kansainvälisesti uhanalainen Suomen populaatiolla on muun muassa poikastuoton kautta erityisen tärkeä merkitys lajin suojelulle ja sen kannan elpymiselle.

Kansalaisaloitteen tarkoitus ei ole syyllistää metsästäjiä. Uhanalaisten lajien metsästäminen on nykyisen lainsäädännön puitteissa laillista. Tarkoituksena ei ole myöskään estää metsästystä, vaan muutoksella pyritään suuntaamaan metsästyspaine elinvoimaisiin lajeihin ja mahdollistamaan uhanalaisten riistalajien kantojen elpyminen.

On kaikkien, myös metsästäjien etu, että suomalaisten riistalajien kannat ovat elinvoimaisia ja runsaita tulevaisuudessa.

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Sammalen ja pintaturpeen nosto tuhoaa avosoita

Biolan - sammalenkuorintaa avosuolta
 

Suomessa voi kuoria suon elävän kasvipeitteen ja sen alla olevan pintaturpeen ilman ympäristölupaa. Siitä ei edes tarvitse kertoa viranomaisille.

Pohjois-Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahkasammalen ja pintaturpeen nosto on kohdistunut turvetuotannolta säästyneille ojittamattomille avosoille, joilla on huomattavia luontoarvoja.

SLL:n Pirkanmaan piiri katsoo, että ympäristöviranomaisten tulisi jo nyt edellyttää toiminnalta ympäristölupaa. Piiri lähetti ministeriölle myös lakialoitteen, jossa vaadittiin pintaturpeen nostoa ympäristöluvan piiriin.

Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riön vastaus ei osoita keinoja luvattoman pintaturpeen noston suitsimiseksi

Rahkasammal ja pintaturve kuorittu Kivisalmennevalta

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Maailman vaelluskalakannat romahtaneet 1970-luvulta

Makeanveden kalat pulassa
 


”Kaikkien aikojen laajimmassa aihetta käsittelevässä raportissa on analysoitu vaelluskalakantojen kehitystä vuosina 1970–2016. Tuona aikana vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia. Luku on vieläkin synkempi Euroopassa, missä kannat ovat pienentyneet keskimäärin jopa 93 prosenttia. Euroopassa onkin selvitysten mukaan maailman eniten jokia katkovia esteitä, jotka haittaavat kalojen vaellusta elinalueilleen.

Raportin ovat laatineet WWF, World Fish Migration Foundation, Zoological Society of London (ZSL), Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN sekä The Nature Conservancy -järjestö (TNC). Tulokset perustuvat Living Planet -indeksiin, joka kuvaa suhteellisia muutoksia vaelluskalapopulaatioiden koossa. Indeksi on laskettu raportissa 1406 populaatiosta yhteensä 247:stä eri vaelluskalalajista eri puolilta maapalloa.”

Suomessa tilanne voi olla näitäkin lukuja pahempi. Meillä vaelluskalakantojen romahdus alkoi jo 1940-luvulla, kun suuria jokia alettiin padota.

Lue lisää WWF:n tiedotteesta:

 

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Mistä pandemiat tulevat?

Koronavirus ja pandemian lipas
 


Mistä pandemiat tulevat?

Akatemiatutkija Salla Sariola kirjoittaa Nesslingin säätiön blogikirjoituksessaan: ”Pandemia ei ole viruksen sota ihmistä vastaan”:

”Jos päädymme tarkastelemaan tartuntatauteja pelkästään ihmisestä käsin ja keskitymme tautien akuuttiin torjumiseen, jää herkästi huomaamatta, mikä on ollut ihmisen oman toiminnan rooli tautien synnyssä. COVID-19 pandemia on seurausta ihmisen aiemmasta toiminnasta: kestämättömästä kulutuksesta, joka edellyttää laajamittaista metsien hakkuuta, kaivostoimintaa ja teollista ruuantuotantoa. Pandemian leviämisessä on oleellista tarkastella myös ihmisten välisiä valtarakenteita.”

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Pihojen taisto

Birdlife - Pihojen taisto
 

Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen takia Birdlife Suomen perinteinen Tornien taisto -tapahtuma on peruttu tältä keväältä.

Sen sijasta järjestetään leikkimielinen Pihojen taisto lauantaina 9.5. kello 5–13. Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa yksin tai muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Tapahtuma on maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Antroposeeni – uusi geologinen aikakausi

Antroposeeni - uusi aikakausi
 


Monien tutkijoiden mukaan olemme siirtyneet uuteen geologiseen aikakauteen, Antroposeeniin, jossa ihmisen toiminta vaikuttaa koko maapallon tilaan.

Kuvan lyijykynäversio on piirretty livenä professori Will Steffen’in plenary-esitelmän aikana Jyväskylässä 15.6. 2018. Esitelmä pidettiin kansainvälisessä suojelubiologian konferenssissa: 5th European Congress of Conservation Biology ECCB2018.
Piirros on väritetty myöhemmin.

Will Steffen’in esitys on katsottavissa täältä (englanniksi):

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Pölyttäjät hämäävät – pistiäinen vai ei?

Pölyttäjät – pistiäiset ja niiden matkijat

Vastaus tehtävään!


 

Kartanokimalaisella (naaras) on pistin takaruumiin päässä.

Kartanokimalainen
 

Lisää juttuja kimalaisista ja muista pölyttäjistä

Kimalaisen kyydissä -kirja Dave Goulson suom. Auli KilpeläinenKimalaisen kyydissä -kirja vie kimalaistutkijan kyydissä pörriäisten vauhdikkaaseen ja jännittävään maailmaan.

Suomen kimalaiset -kirja esittelee kaikki Suomen kimalaislajit.

Pelasta pörriäinen – Yle Luonto toimituksen mainio teemasivusto pölyttäjien maailmasta.

Kimalaistutkija Dave Goulsonin Youtube-kanavalla paljon hauskaa ötökkäjuttua (englanniksi).

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti