Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa

Suomessa saa metsästää uhanalaisia lajeja
 


Suomen metsästyslaki sallii myös uhanalaisten lajien metsästyksen. Tämä ei ole kestävä tilanne.

Jos haluat muutosta, allekirjoita kansalaisaloite:

Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa

Lakiehdotus 20.8.2020

Uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi lisätään metsästyslain 37 §:ään 4 momentti, joka kuuluu seuraavasti:

”Jos 5 pykälässä mainittu laji on Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen, se on säädettävä valtioneuvoston asetuksella aina rauhoitetuksi, jollei lajia ole muutoin lailla rauhoitettu.”
Perustelut

Metsästyslain 5 §:ssä luetellaan riistalajit, joita saa metsästää niiden metsästysaikana, sekä rauhoittamattomat lajit, joiden tappaminen on sallittua muulloin kuin niiden mahdollisena lisääntymisaikaisena rauhoitusaikana. Riista- ja rauhoittamattomiin lajeihin kuuluu 17 Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua eläinlajia. Näistä lajeista esimerkiksi romahdusmaisesti vähentynyt punasotka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja kuusi muuta lajia erittäin uhanalaiseksi. Lajin uhanalaisuusstatuksella ei nykyisin ole suoria vaikutuksia niiden metsästykseen.

Lajin luokitteleminen uhanalaiseksi tarkoittaa, että sen kannan säilyminen Suomessa on vaarassa ja sen suojelutoimia on siksi tehostettava. Metsästyslain 37 §:n mukaan riistaeläinlaji on rauhoitettava valtioneuvoston asetuksella, jos lajin kannan säilyminen sitä edellyttää. Vaikka lakiin on kirjattu tämä velvoite rauhoittaa laji, jonka kanta on heikossa tilassa, eivät uhanalaisuusarvioinnit ole johtaneet uhanalaisten lajien rauhoitukseen. Ainoastaan kaksi uhanalaista vesilintulajia (punasotka ja tukkakoskelo) on määräaikaisesti rauhoitettu osana kansainvälisiä kannanhoitoprosesseja.

Nykyinen käytäntö on osoittautunut toimimattomaksi. Se on kankea eikä kannusta vähenevän riistalajin suojelutoimiin. On resurssien tuhlausta, että samalla kun yhteiskunta käyttää rahaa ja vaivaa lajien suojeluun, uhanalaisia eläinkantoja heikennetään metsästyksellä.

Lajien uhanalaisuutta arvioidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Jos metsästyksen kohteena oleva lajin populaatio on arvioitu Suomen, Euroopan tai maailman mittakaavalla uhanalaiseksi, se pitäisi automaattisesti rauhoittaa metsästykseltä. Vaikka lajin Suomen kanta olisi elinvoimainen, lajin ollessa kansainvälisesti uhanalainen Suomen populaatiolla on muun muassa poikastuoton kautta erityisen tärkeä merkitys lajin suojelulle ja sen kannan elpymiselle.

Kansalaisaloitteen tarkoitus ei ole syyllistää metsästäjiä. Uhanalaisten lajien metsästäminen on nykyisen lainsäädännön puitteissa laillista. Tarkoituksena ei ole myöskään estää metsästystä, vaan muutoksella pyritään suuntaamaan metsästyspaine elinvoimaisiin lajeihin ja mahdollistamaan uhanalaisten riistalajien kantojen elpyminen.

On kaikkien, myös metsästäjien etu, että suomalaisten riistalajien kannat ovat elinvoimaisia ja runsaita tulevaisuudessa.

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Sammalen ja pintaturpeen nosto tuhoaa avosoita

Biolan - sammalenkuorintaa avosuolta
 

Suomessa voi kuoria suon elävän kasvipeitteen ja sen alla olevan pintaturpeen ilman ympäristölupaa. Siitä ei edes tarvitse kertoa viranomaisille.

Pohjois-Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahkasammalen ja pintaturpeen nosto on kohdistunut turvetuotannolta säästyneille ojittamattomille avosoille, joilla on huomattavia luontoarvoja.

SLL:n Pirkanmaan piiri katsoo, että ympäristöviranomaisten tulisi jo nyt edellyttää toiminnalta ympäristölupaa. Piiri lähetti ministeriölle myös lakialoitteen, jossa vaadittiin pintaturpeen nostoa ympäristöluvan piiriin.

Ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riön vastaus ei osoita keinoja luvattoman pintaturpeen noston suitsimiseksi

Rahkasammal ja pintaturve kuorittu Kivisalmennevalta

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Maailman vaelluskalakannat romahtaneet 1970-luvulta

Makeanveden kalat pulassa
 


”Kaikkien aikojen laajimmassa aihetta käsittelevässä raportissa on analysoitu vaelluskalakantojen kehitystä vuosina 1970–2016. Tuona aikana vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia. Luku on vieläkin synkempi Euroopassa, missä kannat ovat pienentyneet keskimäärin jopa 93 prosenttia. Euroopassa onkin selvitysten mukaan maailman eniten jokia katkovia esteitä, jotka haittaavat kalojen vaellusta elinalueilleen.

Raportin ovat laatineet WWF, World Fish Migration Foundation, Zoological Society of London (ZSL), Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN sekä The Nature Conservancy -järjestö (TNC). Tulokset perustuvat Living Planet -indeksiin, joka kuvaa suhteellisia muutoksia vaelluskalapopulaatioiden koossa. Indeksi on laskettu raportissa 1406 populaatiosta yhteensä 247:stä eri vaelluskalalajista eri puolilta maapalloa.”

Suomessa tilanne voi olla näitäkin lukuja pahempi. Meillä vaelluskalakantojen romahdus alkoi jo 1940-luvulla, kun suuria jokia alettiin padota.

Lue lisää WWF:n tiedotteesta:

 

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Mistä pandemiat tulevat?

Koronavirus ja pandemian lipas
 


Mistä pandemiat tulevat?

Akatemiatutkija Salla Sariola kirjoittaa Nesslingin säätiön blogikirjoituksessaan: ”Pandemia ei ole viruksen sota ihmistä vastaan”:

”Jos päädymme tarkastelemaan tartuntatauteja pelkästään ihmisestä käsin ja keskitymme tautien akuuttiin torjumiseen, jää herkästi huomaamatta, mikä on ollut ihmisen oman toiminnan rooli tautien synnyssä. COVID-19 pandemia on seurausta ihmisen aiemmasta toiminnasta: kestämättömästä kulutuksesta, joka edellyttää laajamittaista metsien hakkuuta, kaivostoimintaa ja teollista ruuantuotantoa. Pandemian leviämisessä on oleellista tarkastella myös ihmisten välisiä valtarakenteita.”

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Pihojen taisto

Birdlife - Pihojen taisto
 

Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen takia Birdlife Suomen perinteinen Tornien taisto -tapahtuma on peruttu tältä keväältä.

Sen sijasta järjestetään leikkimielinen Pihojen taisto lauantaina 9.5. kello 5–13. Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa yksin tai muiden samassa taloudessa asuvien kanssa. Tapahtuma on maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Antroposeeni – uusi geologinen aikakausi

Antroposeeni - uusi aikakausi
 


Monien tutkijoiden mukaan olemme siirtyneet uuteen geologiseen aikakauteen, Antroposeeniin, jossa ihmisen toiminta vaikuttaa koko maapallon tilaan.

Kuvan lyijykynäversio on piirretty livenä professori Will Steffen’in plenary-esitelmän aikana Jyväskylässä 15.6. 2018. Esitelmä pidettiin kansainvälisessä suojelubiologian konferenssissa: 5th European Congress of Conservation Biology ECCB2018.
Piirros on väritetty myöhemmin.

Will Steffen’in esitys on katsottavissa täältä (englanniksi):

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Pölyttäjät hämäävät – pistiäinen vai ei?

Pölyttäjät – pistiäiset ja niiden matkijat

Vastaus tehtävään!


 

Kartanokimalaisella (naaras) on pistin takaruumiin päässä.

Kartanokimalainen
 

Lisää juttuja kimalaisista ja muista pölyttäjistä

Kimalaisen kyydissä -kirja Dave Goulson suom. Auli KilpeläinenKimalaisen kyydissä -kirja vie kimalaistutkijan kyydissä pörriäisten vauhdikkaaseen ja jännittävään maailmaan.

Suomen kimalaiset -kirja esittelee kaikki Suomen kimalaislajit.

Pelasta pörriäinen – Yle Luonto toimituksen mainio teemasivusto pölyttäjien maailmasta.

Kimalaistutkija Dave Goulsonin Youtube-kanavalla paljon hauskaa ötökkäjuttua (englanniksi).

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Auta lohia löytämään kutupaikka

Auta lohia löytämään kutupaikka
 

Lohien kutujoki on ollut padottuna 70 vuotta, eivätkä lohet ole päässeet nousemaan jokea pitkin kutupaikoilleen. Nyt ihmiset ovat poistaneet patoja ja rakentaneet kalateitä. Näin kaloille on avautunut kulkuväylä.

Auta lohia löytämään kutupaikka! Samalla autat myös raakkuja.

Lohien vanhassa kutupaikassa elää myös hyvin harvinaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita. Raakku voi elää yli 200-vuotiaaksi. Kuvan vanhat raakut eivät ole pystyneet lisääntymään 70 vuoteen. Raakku tarvitsee lisääntyäkseen lohen tai taimenen poikasia, joiden kiduksiin raakkujen toukat kiinnittyvät ensimmäisen talven ajaksi. Sen jälkeen toukat irrottautuvat ja kaivautuvat joen pohjan soraikkoon. Raakun toukat eivät vahingoita lohikalan poikasia. Osa raakuista on erikoistunut kiinnittymään lohenpoikasten, osa taimenenpoikasten kiduksiin. Lohiin erikoistuneet raakut eivät voi lisääntyä taimenenpoikasten avulla.

Lohen kutu

Lohien kutiessa naaraslohet (tyttökalat) ja koiraslohet (poikalohet) tapaavat ja tekevät poikasia.
Lohipari kudulla joessa – © Seppo Leinonen. www.seppo.net

Naaraslohi kaivaa pyrstöllään joen pohjaan sopivan kutukuopan ja laskee siihen mätimunia. Koiraslohi laskee samaan kuoppaan maitia. Naaras peittää sitten kuopan soralla. Kun mäti ja maiti yhdistyvät, mätimunissa alkaa kehittyä pieniä kalanpoikasen alkuja.

Raakun elinkierto

Tämän kuvan raakut käyttävät isäntäkalanaan taimenen poikasta. Lohenpoikanen on hieman erinäköinen.

Jokihelmisimpukan elinkierto ja taimen
 
 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Turpeen kestävä käyttö

Turve sopii hyvin yhteen paikkaan
 
 
Tallennettu kategorioihin Ympäristö | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Vesiluonto voitti Euroopan komissiossa!

Vesipuitedirektiivi virtavedet ja turhat padot
 

Vesiluonnolle aikainen joululahja:
Euroopan komissio ei ehdota heikennyksiä vesilainsäädäntöön

WWF: ”Euroopan komissio on julkistanut arvionsa vesipuitedirektiivin eli EU:n vesilainsäädännön toimivuudesta. Kaksi vuotta kestäneen uudelleenarvioinnin tulos on hyvä vesiluonnon kannalta: komission mukaan vesipuitedirektiivi on tarkoitukseensa sopiva eikä sitä ole tarpeen muuttaa tai heikentää. Johtopäätöksen mukaan EU:n jäsenmaiden tulisi noudattaa vesipuitedirektiiviä sellaisenaan ja panna se täytäntöön täysimääräisenä.”

 
Tallennettu kategorioihin Luonto | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti