Suomen maankäyttösektorin hiilinielu on romahtanut, ja siitä on tullut päästölähde. Tärkein syy tähän on metsien liikahakkuut.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan hakkuiden vähentäminen on nopein ja merkittävin keino lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa.
Suomen ilmastopäästöt 90-luvun tasolla, asiantuntijat vaativat jo hakkuiden vähentämistä
”Oikeuskanslerinvirasto selvittää, onko Metsähallitus toiminut oikein myöntäessään maksuttomia metsästyslupia maatalousministeri Jari Lepälle (kesk.), ministeriön korkeille virkamiehille sekä muille vaikuttajille. Luvista kannellut yksityishenkilö pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko Metsähallitus syyllistynyt lahjuksen antamiseen myöntäessään maksuttomia lupia ja ovatko saajat syyllistyneet lahjuksen vastaanottamiseen. Selvityksestä kertoi ensimmäisenä Iltalehti…”
Satakunnan Kansa, STT – 14.4.2022
Väärin rakennetut tierummut voivat olla vaellusesteitä.
Ne voidaan kuitenkin kunnostaa ja avata vaellustiet kaloille ja muille vesieliöille.
Kansainvälinen webinaari aiheesta 19.1.2022 klo 16–19.
River fragmentation from constructed barriers poses one of the greatest threats to freshwater biodiversity and river ecosystem function. In Europe, there are an estimated 1.2 million barriers; over 200,000 of these are mapped culverts/road crossings.
Dams and weirs get much needed attention, but river fragmenting culverts and road crossings are more common and often overlooked. These structures have an outsized impact on critical headwater rivers and streams. It’s time to shed light on this critical issue!
Removing “Road Dams” in Europe – Webinar
Suomen luonnonsuojeluliitto eroaa vapaaehtoisuuteen perustuvasta Kestävän kaivostoiminnan verkostosta, koska se ei ole pystynyt edistämään kaivostoiminnan kestävyyttä.
Suomessa on vuodesta 2014 alkaen toiminut Vastuullisen kaivostoiminnan verkosto, jonka tarkoituksena on vapaaehtoisin toimin ”auttaa kaivosteollisuutta toimimaan vastuullisemmin”.
Tähän mennessä Kaivosvastuun vapaaehtoisen toiminnan tuottamien konkreettisten saavutusten luettelo on lyhyt. Pyöreä nolla.
Hyvä esimerkki verkoston toimimattomuudesta on Dragon Mining Oy (jonka omistaa australialainen Dragon Mining Ltd).
Kaivos on saastuttanut kaksi lähijärveä, KHO eväsi sen ympäristöluvan ja yhtiö on rikostutkinnassa, kun kaivoskuiluista löytyi laiton kaatopaikka.
Verkosto on koonnut ja julkaissut yhteiskuntavastuuraportteja vuodesta 2014. Kaivosvastuun sivuilla julkaistussa Dragon Mining yhtiön Yhteiskuntavastuuraportissa vuodelta 2020 annetaan ymmärtää kaiken olevan kunnossa ja mm. kahta viimemainttua ongelmaa ei mainita lainkaan.
Suomen luonnonsuojeluliiton eron jälkeen verkostossa jatkaa luonnonsuojelujärjestöistä vain WWF.
Allekirjoita adressi:
Hakkuut seis ja kansallispuistolaajennus Seitsemisen ja Helvetinjärven välille
Metsähallitus avohakkasi tammikuussa 2021 Piilosensärkkien Natura-suojeltua harjumetsää Lieksassa. ELY-keskus ei puuttunut hankkeeseen, eikä edellyttänyt luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia.
Natura-tietolomakkeen mukaan alueen suojeluperusteena ovat mm.: ”Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit.”
Suojelutavoitteita taas ovat mm.:
”Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.”
On vaikea kuvitella, miten harjumetsän avohakkuu turvaisi luontotyypin ja elinympäristön tilan säilymistä ja luonnon omien prosessien mukaista kehitystä?
Metsähallitus haluaa tehdä laajoja kaupallisia hakkuita Natura-suojelluissa metsissä myös mm. Oulujärvellä. Kuoston ja Kaarresalon virkistyssaarten hakkuut ovat toistaiseksi jäissä. Luonnonsuojelujärjestöjen valituksen seurauksena KHO kielsi hakkuut.
KHO katsoi, että metsähallituksen Natura-alueelle Oulujärven saariin ja ranta-alueelle suunnittelemat metsänhakkuut vaikuttavat merkittävästi alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin.
Asia palautettiin ELY-keskukselle, ja hakkuut on kielletty siihen saakka kun asianmukainen Natura-arviointi alueella on suoritettu.
Metsähallituksen 2017 laatimassa Oulujärven retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa arvioitiin että yksi Boreaalisiin luonnonmetsiin, harjumetsiin, lajistoon ja maisemaan kohdistuva uhka on aiempi metsätalous.
Aiemmin harjoitettu metsätalous on siis heikentänyt Natura-suojeltuja luontotyyppejä ja maisemaa. Miten ihmeessä lisähakkuut parantaisivat tilannetta?
Puuston ikä Kuoston ja Kaarresalon saarissa:
Isot vesivoimayhtiöt kuten Fortum, PVO ja Kemijoki Oy vastustavat kaikin keinoin kalaväylien rakentamista ja vaelluskalojen palauttamista raskaasti rakennettuihin jokiin.
Biologi Antti Ylitalon erinomainen kirjoitus Fortumin toiminnasta Oulujoella:
Fortum Oy:n vesivoiman ympäristöpäällikkö Susanna Hyrkäs selittää mielipidekirjoituksessaan ( KS 21.5.) yhtiönsä toimia Oulujoen vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden hoidossa tavalla, joka vaatii selvennystä.
Fortum ei toimi kalatalousasioissa lupien ja velvoitteidensa mukaisesti, vaikka Hyrkäs niin väittää. Häneltä on jäänyt lukematta korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) vajaa vuosi sitten antama merkittävä vuosikirjaratkaisu Fortumin Oulujoen kalavelvoitteiden muutostarpeista (KHO:2020:81, 30.6.2020).
Ratkaisussaan KHO hylkäsi Fortumin hakemuksen muuttaa Oulujoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden toteutustapa ensisijaisesti istutusvelvoitteiksi. Nyt on siis selvää, että Oulujoen voimaloiden kalavelvoitteiden päivittäminen on mahdollista tehdä vain kokonaisvaltaisena velvoitteiden muutoksena, jossa myös kalatiet ja ohitusuomat ovat keskiössä. KHO:n mukaan Fortumin esittämää toteutustapaa ”voidaan lisäksi pitää oikeusvaikutuksiltaan epäselvänä”.
Esimerkiksi Pyhäkosken voimalaitoksen 1940-luvulla asetettu kalatalousvelvoite käsittää kaksihaaraisen kalatien ja kalahissin rakentamis- ja ylläpitovelvoitteen. Kalaportaan kumpikin haara on mitoitettava vesimäärälle 5 m3/s. Tätä velvoitetta ei koskaan ole toteutettu.
Fortumin tapa toimia on taloustaktisesti varmasti tehokas eli yhtiö hylkää aiheuttaja maksaa -periaatteen ja lykkää yhtiön velvoitteet erilaisiin yhteistyö- ja visiohankkeisiin, joissa eri osapuolet sitoutetaan todellisten kalatalousvelvoitteiden muutosten lykkäämiseen.
Oulujoella pääuoman vesivoima on lähes täydellisesti valjastettu. Näissä olosuhteissa ohitusuomat ja niiden vesittäminen ovat erityisen tärkeitä, koska uomat toimivat myös lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueina. Tarvittava vesimäärä on suurempi kuin teknisissä kalaportaissa, mutta ei kuitenkaan merkittävästi suurempi kuin voimassa olevassa Pyhäkosken kalavelvoitteessa on asetettu.
Oulujoen keskivirtaama on yli 250 m3/s. Kun kalankulun turvaavien ohitusuomien vesitykseen tarvitaan selvästi alle 10 prosenttia keskivirtaamasta, niin sitä ei voida pitää millään mittarilla arvioituna kohtuuttomana. Kalatalousvelvoitteiden asiallisen ja vastuullisen hoitamisen valtio-omisteinen Fortum (aiemmin Oulujoki Oy) on laiminlyönyt jo yli 70 vuotta ja saanut siitä taloudellisen hyödyn, jonka määrää yhtiö ei varmasti halua julkaista.
Oulujoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteita ei saada koskaan uudistettua Fortumin esittämällä toteutustavalla. Nyt KHO:n vuosikirjaratkaisun selkeytettyä tilannetta tulee kalatalousviranomaisen, joka tässä tapauksessa on Lapin ely-keskus, panna viipymättä vireillä velvoitteiden muutoshakemus myös Oulujoella, kuten Kemi- ja Iijoen vesistöissä on jo tehty.
Antti Ylitalo
biologi
Kuopio
