Mikä on pieni, viiksekäs ja sanoo “Ping!”?
Aivan, se on herra viiksitimali. Aiemmin laji tunnettiin nimellä partatiainen, mutta se nimettiin uudelleen, kun havaittiin, ettei se ulkonäöstä huolimatta ole sukua tiaisille. Viiksitimaleille kelpaa lintujen asuntomarkkinoilla vain yksi kohde: laaja ruovikko meren tai eteläisen järven rannalla. Timalit asustavat laajoissa ruovikoissa vuoden ympäri. Talvisin ne syövät järviruo’on siemeniä.
Jätteen synnyn ehkäisy säästää energiaa ja luonnonvaroja. Siitä tiedottaminen kuuluu yleensä kunnallisille jätehuoltoyhtiöille. Niiden tiedotusmotivaatiota nakertaa valloilleen päässyt into rakentaa isoja jätteenpolttolaitoksia Suomi turvoksiin. Polttolaitokset tarvitsevat vakiomäärät jätettä hävitettäväkseen. Jos jätteiden vähentämiskampanjat purisivat kunnolla, haukkaisivat kalliiden jätteenpolttolaitosten kidat tyhjää…
Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään 19.–27. marraskuuta.
“Porohirvaan elämä tähtää yhteen asiaan – omaan haaremiin. Mahtihirvaat onnistuvat kokoamaan jopa 30–50 vaatimen haaremin, jonka puolustamisessa ja tyytyväisenä pitämisessä otetaan miehestä mittaa.
Vaikka parittelu kestää vain 15 sekuntia, niin kiimatouhut ovat hirvaille rankkoja: ne unohtavat pariksi viikoksi syömisen lähes kokonaan ja menettävät sen seurauksena jopa viidenneksen painostaan. Naaraille kiima-aika ei ole vastaava rasitus, niiden ravinnonotto ei kiiman takia juurikaan häiriinny.”
Piirros ja teksti Leville tehdyistä luontopolkutauluista. (teksti: Keijo Taskinen, piirrokset Seppo Leinonen, taitto: Jyrki Heimonen)
“Rykimäpolku” kertoo eläinten suvunjatkamisen saloista, se lähtee Levikeskuksesta ja kiertää lenkin Kätkätunturilla.
Kuvitusta Helsingin ja Turun käynnistämään Itämerihaaste -kampanjaan. Kirjanmerkkien kääntöpuolella on vinkkejä, miten tavallinen ihminen voi arjessaan vähentää Itämeren kuormitusta.
Itämeren suojelua ei olla sälyttämässä yksin yksittäisten ihmisten harteille. Kampanjassa on mukana jo 170 organisaatiota, jotka ovat laatineet oman Itämeren suojeluun tähtäävän toimenpideohjelmansa.
Itämerihaaste -sivustolta löytyy lisätietoa. Esimerkiksi kuinka organisaatiot voivat liittyä mukaan ja millaisiin käytännön suojelutoimiin kukin voi halutessaan sitoutua.
Suomalaisten kulutuksen ympäristövaikutuksista noin kolmannes aiheutuu ruokailusta. Ruoan hankkiminen ja laittaminen itse on toistaiseksi ollut helpoin tapa vaikuttaa syömänsä ruoan ympäristövaikutuksiin. Suurin osa ihmisistä syö kuitenkin säännöllisesti ammattikeittiöiden valmistamia aterioita koulussa, työpaikkaruokailussa, sairaalassa tai ravintolassa. Ammattikeittiöillä on hyvät mahdollisuudet ohjata asiakkaitaan tekemään kestävämpiä valintoja.
Ympäristöpassi kannustaa ammattikeittiöitä kestävän kehityksen mukaisiin hankintoihin ja ympäristövastuulliseen toimintaan. Ympäristöpassin tavoitteena on nostaa ruokapalvelualan toimijoiden ympäristöosaamisen tasoa ja kertoa tästä osaamisesta.
Ympäristöpassi-aineiston on tuottanut Savon ammatti- ja aikuisopiston EkoCentria, ja kehittämistyössä ovat mukana muun muassa Opetushallitus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Suomen ympäristöopisto Sykli, Keski-Suomen ELY -keskus, Motiva, Koulutuksenjärjestäjien yhdistys, Miljöönääri Oy ja Damico Oy.
Tuore maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen on julkisuudessa kummeksunut outoa Punaista kirjaa. (katso leike alla)
Maa- ja metsätalousministeriössä ei ilmeisesti vielä ole ehditty tutustua käsitteisiin “lajien uhanalaisuus” tai “luonnon monimuotoisuus”. Eikä ihme, ensimmäinen Suomen eliöstön uhanalaisuutta käsittelevä raportti eli Punainen kirja ilmestyi vasta vuonna 1986 ja Suomi allekirjoitti kansainvälisen sopimuksen monimuotoisuuden suojelusta vuonna 1992.
Piirros on julkaistu Luonnonsuojelija -lehdessä 4/2011.
Tunturisopulit vaeltavat. Kesällä niitä näkyi uimassa Inarinjärvellä ja syksyllä Käsivarressa äksyjä, pelottomia ja kiroilevia jyrsijöitä tuli vastaan tämän tästä. Myös myyräkannat näyttävät pohjoisessa olevan huipussaan.
Sopuleista voi lukea lisää Luontoon.fi -sivuilta.
Sopulihavainnot voi ilmoittaa Suomen luonnonsuojeluliittoon. Sivuilta löytyy myös päivittyvä kartta sopulihavainnoista.
Piirros on tehty Villiä elämää -kirjaan.
Hyvää Juhannusta! Juhlan humussa kannattaa huomioida, että keskikesä on linnuille kiireistä pesintäaikaa. Lintuluodolle ei pidä väsätä kokkoa tai leiriytyä. Piha- ja mökkilinnut ovat toisaalta tottuneet ihmisten normaaleihin puuhiin.
Birdlifen ohjeet Juhannusjuhlijoille.
