Sepponet - Luontokuvia ja pilapiirroksia » Luonto

Sademetsää bussien tankkiin?

Seppo — Wed, 08 Sep 2010 11:51:34 +0000

Helsingin kaupunginvaltuusto päättänee tänään 8. syyskuuta käytetäänkö pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä sademetsiä syövää palmuoljydieseliä.

Vaihtoehtoja olisi tarjolla. Miten olisi biojätteestä saatava päästötön biokaasu? Pääkaupunkiseudun biojätteet riittäisivat biokaasutettuina bussiliikenteen lisäksi jäterekoille, sekä jakeluautoihin ja ilmeisesti jäisi vielä ylikin mm. takseille. Kaasutuksen jälkeen jäisi vielä hyödynnettäväksi biojätteiden sisältämät ravinteet sekä mainiota humusta, jotka voisi palauttaa pelloille ja takaisin kiertoon.

FIFI: Palmuöljydieselin kirous

Greenpeacen tiedote 7.8.2010: Helsingin kaupunginhallitus vastustaa hyviä biopolttoaineita

Metsähallitus avohakkasi jälleen Vienan reitillä

Seppo — Fri, 07 May 2010 10:47:02 +0000

Historiallinen Vienan reitti Suomussalmella on ikiaikainen polku, jota pitkin myös Elias Lönnroth matkasi Vienan runokyliin kerätessään suomalaista kansarunoutta, materiaalia muun muassa Kalevalaan ja Kantelettareen. Tätä kulttuurihistoriallisesti arvokasta reittiä on pyritty vaalimaan, mutta metsähallitus on toistuvasti avohakannut reitin vartta. Viimeksi alueella hakattiin keväällä 2010.

Oheisen kuvan piirsin vuonna 2005, jolloin metsähallitus oli hakannut alueella muun muassa Koljattijärven rantoja omien ohjeidensakin vastaisesti. Metsähallituksen sisällä voimasuhteet ovat epätasapainoiset, luonnonsuojelusta vastaavalla osastolla on Daavidin resurssit ja metsätalous porskuttaa Goljatin voimalla ja väellä. Viime kädessä näistäkin hakkuista vastuun kantaa eduskunta, joka määrittää metsähallitukselle tulostavoitteet, joihin pitää yltää, vaikka jouduttaisiin hakkaamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita muinaismuistokohteita. Vastaavaa toimintaa olisi vanhojen kirkkojen purkaminen, niistäkin irtoaisi arvokasta puutavaraa ja tonttimaata.

Ensi kesänä 1. – 5.7.2010 järjestetään Kuhmossa ja Vienan Karjalassa kansanmusiikkijuhla Sommelo. Ohjelmistossa on myös Hävyttömien laulujen kilpalaulanta. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan myös metsähallitus aikoo osallistua kisaan kappaleellaan: “Eikä siellä Vuokissa vitkasteltu, kun Vienan reittiä raiskattiin!”

Hiihtoloma!

Seppo — Mon, 01 Mar 2010 10:40:30 +0000

Lisää hiihtoloma-aiheisia piirroksia nettikorttisivulla.

Luonnonystävänpäivä

Seppo — Sun, 14 Feb 2010 14:20:15 +0000

Tänään vietetään laskiaista ja ystävänpäivää. Täältä voi lähettää ystävänpäiväkortin.

Pönttöjä kevätpörriäisille

Seppo — Tue, 09 Feb 2010 13:44:10 +0000

Pienessä sievässä päämäärättömän näköisesti pörisevä kimalainen ei anna järin dynaamista kuvaa. Sitä tuskin palkattaisiin mihinkään nykyaikaiseen organisaatioon. Kimalaiset vastaavat kuitenkin esimerkiksi lähes koko mustikkasatomme pölytyksestä. Pölyttäjähyönteisten ilmaiseksi tuottamat ekosysteemipalvelut ovat elintärkeitä ja myös taloudellisesti merkittäviä. Suomessa hyönteisten pölytyksen arvoksi on vuonna 2003 arvioitu 50-60 miljoonaa euroa vuodessa, Euroopan unionin alueella noin 5 miljardia euroa.

Maatalouden muutokset, niittyjen umpeenkasvu ja torjunta-aineiden käyttö ovat haitanneet pölyttäjiä. On arvioitu, että kolmannes maamme hyötyhyönteisistä, kimalaisista ja mehiläisistä, on uhanalaisia.

Kolopesivillä myrkkypistiäisillä on myös asuntopula. Hirsirakentamisen ja puuaitojen tilalla on nykyään betonia ja metallia. Puumateriaaliin kovakuoriaisten tekemiin reikiin pesimään tottuneet pistiäiset eivät löydä kotia.

Pörriäisiä voi auttaa nikkaroimalla niille pihalle, puutarhaan tai peltojen reunoille keinopesiä. Suomen ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus (nykyisin Kainuun ELY-keskus) ovat tutkineet asiaa jo kymmenen vuoden ajan ja kehittäneet tätä tarkoitusta varten keinopesämalleja.

Pölyttäjähyönteisten pönttö - © Reima Leinonen

Pihalla kuin pihabongari

Seppo — Thu, 28 Jan 2010 11:34:37 +0000

Pikkutikka ja hömötiainen talipallolla.

Birdlife Suomi yllyttää viettämään ensi viikonloppua 30.-31.1.2010 pihalla. Pihabongaus -tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Kyseessä ei ole kilpailu, vaan leppoisa ulkoilutapahtuma. Lintuhavainnot voi ilmoittaa Birdlifeen, kaikki vastanneet osallistuvat lintuaiheisten palkintojen arvontaan.

Lisätietoa: www.pihabongaus.fi

Eläköön luonnon monimuotoisuus

Seppo — Thu, 21 Jan 2010 23:40:58 +0000

Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi 2010. Mitä väliä, jos maapallolta katoaa paljon pieniä rumia öttiäisiä, joista kukaan ei pidä?

Jos asia kiinnostaa, suosittelen iltalukemiseksi Ilkka Hanskin kirjaa: Viestejä saarilta. Sujuvasti kirjoitettu teos kertoo kuinka maapallolta katoaa lajeja sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin keskimääräinen sukupuuttovauhti edellyttäisi, miten asiaa on tutkittu ja mitä moinen merkitsee tavalliselle sukankuluttajalle. Bonuksena lukija pääsee tutkijoiden mukana eksoottisiin paikkoihin muun muassa haaveilemaan perhosia ja jahtaamaan lantakuoriaisia.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton sivuilla taas voi tutustua uhanalaisiin lajeihin, muun muassa taskukokoiseen sikaan nimeltä Pygmy Hog: The IUCN Red List of Threatened Species.

Monimuotoisuuden teemavuosi 2010

Seppo — Thu, 07 Jan 2010 20:12:37 +0000

Vuosi 2010 on YK:n monimuotoisuuden teemavuosi. Euroopan unioni asetti vuonna 2001 tavoitteeksi pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen EU:n alueella vuoteen 2010 mennessä. Nyt tiedetään, että tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään.

Suomen hallituksen tavoitteet ja erityisesti toimet ovat valitettavasti hyvin vaatimattomia. Haasteita monimuotoisuuden suojelijoilla riittää siis tänäkin vuonna…

Rauhallista Joulua!

Seppo — Thu, 24 Dec 2009 12:51:00 +0000

Meritaimenella menee heikosti

Seppo — Thu, 26 Nov 2009 14:42:33 +0000

Itämereen laskevien jokien meritaimenkannat ovat vaarassa. RKTL:n uusimman raportin mukaan luontainen meritaimenkanta on enää alle kymmenessä jokivesistössä. Ilman tehokkaita hoitotoimia nykyisten luonnonkantojen häviämisriski on erittäin suuri.

“…Meritaimenkantojen tilaan vaikuttavat sekä luonnonolosuhteiden vaihtelu että ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset joessa ja meressä. Meritaimenkantojen säilymiselle vaikein ongelma on vaelluspoikasten suuri kuolevuus meressä ensimmäisen merivuoden aikana. Suurin osa kuolevuudesta johtuu luonnonolojen vaihtelusta, mutta henkiinjääneitä taimenia karsii lisäksi myös liiallinen kalastus. Useimpien meritaimenjokien tilaa voidaan parantaa muun muassa vesiensuojelutoimilla, kunnostuksilla ja kalaportailla.

Vuosittain mereen tulevista vaelluspoikasista pääosa on peräisin istutuksista. Suurin osa saaliiksi saaduista meritaimenista tarttuu alamittaisina tiheisiin siika- ja kuhaverkkoihin. Vain hyvin harvat naaraat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa. Luonnonkantojen tila on erittäin epävakaa ja niiden häviämisuhka suuri, ellei nykyistä kalastuksesta johtuvaa kuolevuutta pystytä vähentämään.”

Meritaimentiedote 26.11.2009 kokonaisuudessaan

Jokiin kudulle nousevan meritaimenen lemmenlomailuun liittyviä hankaluuksia valottaa kartta, jossa näkyy jokien vaellusesteet ja veden laatu (karttaa klikkaamalla pääset sivulle, jossa kartta aukeaa isompana):